10.11.2017

Mandragora Turku - Teetä, suklaata ja kahvia

DSC_5965
DSC_5968
DSC_5972
DSC_5971
DSC_5973
DSC_5970
DSC_5974
DSC_5985
Keskiviikkona Varpubloggaajat pääsivät tutustumaan melko tuoreeseen Mandragoraan Forumissa. Mandragora on kaivattu lisä Turun elämään ja odotinkin blogi-iltaa innoissani. Ja varmasti vierailen liikkeessä uudestaan.

Teetä, suklaata ja kahvia 

Mandragoran valikoimista löytyy aivan valtava valikoima teetä sekä pusseina että irtoteenä. Ja ihan parasta on, että pöydältä löytyy lasipurkeista kolmisenkymmentä eri teetä, joita voi tuoksutella ennen ostopäätöstä. Hyllystä löytyy vielä lisää valmiiksi pussitettua teetä, joten valinnanvaikeus on taattu. Irtoteen lisäksi hyllystä löytyy kasapäin pussiteetä, ja ainahan sille pussiteellekin on paikkansa. Makuvalikoima oli mitä erikoisin, miltä kuulostaa esimerkiksi popcorn, jelly & ice cream tai chocolate flake tea?

Vaikka olenkin vannoutunut teenjuoja, olen kyllä melkoinen noviisi. Mandragorasta löytyy vaikka ja mitä tosihifistelijälle! Bombillat, matchakulhot ja -vispilät, kalabasat sekä perinteiset teepannut löytyvät valikoimista. Saimmekin kuulla Päiviltä pienen esitelmät matchasta ja muista teehen liittyvistä erikoisuuksista.

No mitäs sitten sen teen kanssa? Suklaata tietenkin! Tryffeleitä esimerkiksi shamppanjan, Bailey'sin, vadelma-mascarponen, sitruunan ja passionhedelmän makuisina. Nam! Näitä löytyi irtomyynnistä ja niiden lisäksi löytyy erilaisia suklaita levyinä tai paloina. Ja paljon löytyy myös erityisruokavalioihin sopivia herkkuja. Itse ajattelin mahdollisesti hakea tryffeleitä joulupöytään.

Vaikka en itse kahvia juokaan, on Mandragoran kahvivalikoima. Kahvia saa papuina ja mikäli kotoa ei myllyä löydy, saa pavut jauhettua liikkeessä. Hyllyistä löytyi monenmonta pienpaahtimoa edustettuna, joka ei voi olla kuin hyvä asia.

1.11.2017

Kauniit origamitähdet osaksi sisustusta

DSC_5894
DSC_5901
DSC_5898
DSC_5899
Olen jo jonkin aikaa keräillyt taas uusia ideoita Pinterestiini joulua silmällä pitäen. Pari päivää sitten näin kauniit origamitähdet, joiden taittelu ei vaikuttanut liian haastavalta. Ensimmäisessä näkemässäni kuvassa tähdet olivat osana joulukorttia, ja itse ajattelin niiden sopivan myöskin pakettien koristeeksi.

Meillä pienempi lapsi on kuumeillut ja olen ollut pois töistä pari päivää. Tänään tyttö touhuili ja tanssi niin innoissaan, että ajattelin kokeilla josko ehtisin tähden taittelemaan. Sainkin taiteltua kaksi tähteä, jotka ripustin rautakehikkoon roikkumaan (taitteluohje täällä).

Paperit ovat LuKLabelin joulupapereita (tulossa myyntiin lähiaikoina) ja tuo valkoinen on paksumpaa ja nahkamaista materiaalia (joulua ajatellen oiva valinta, ei kuulla paketit niin paljoa läpi). Aloitin taittelun sillä, mutta suosittelen aloittamaan hieman ohuemmalla paperilla. Vaikka taittelu onkin melko helppoa, on siinä muutama kohta, jossa ohuemmalla paperilla on helpompi työskennellä. Musta paperi olikin ohuempaa ja taittelu sutjakampaa. Viime joulunahan tein tähtiä paperipusseista, nekin olivat superhelppoja ja nättejä.

Itse ajattelin tähtiä käyttää juurikin paketoinnissa, kodin sisutuksessa esimerkiksi rautakehikossa ja ehkäpä päiväkodin joulukortissa. Lisäksi jos ahkerasti jaksaa taitella voisi näitä laittaa joulukortteihin, joulukuuseen, tehdä lastenhuoneeseen eräänlaisen viirinauhan.

Oletko sinä taitellut origamitähtiä? Mihin sinä niitä käytit tai keksitkö vielä lisää käyttökohteita?

20.10.2017

Syksyn neljä parasta

Syksy, sateet, synkkyys ja pimeys ovat niitä asioita, jotka usein nousevat esiin tässä kohtaa vuotta. Kesän valo tuntuu olevan jo kaukana eikä lumen tuoma valoisuus tunnu olevan lähelläkään. Jos sitä lunta edes tänne etelään saadaankaan. Jotta ei olisi niin synkää, ajattelin kertoa juuri sinulle niistä asioista, joita minä odotan syksyssä.

Joulu

Olen jouluihminen ja viime vuonna pääsinkin ensimmäistä kertaa toteuttamaan joulua meidän kotiimme. Jo nyt olen hieman ajatuksissani ajautunut jouluun ja esimerkiksi joulukalenteria saakin piakkoin alkaa jo toteuttamaan.
DSC_4047
DSC_3958
DSC_3826


Perheen yhteinen metsäretki

Kauniit syysilmat houkuttelevat metsään ihastelemaan luonnon värikylpyä. Vielä kauniit syyspäivät ovat vielä hieman antaneet odotella itseään, mutta kyllä niitäkin on jokunen ollut. Yhden metsäretken jo teimmekin perheen kesken, kyllä ne vain ovat antoisia. Muutama uusi kohdekin on jo mielessä, toivottavasti päästään niitä toteuttamaan. Kameraa tuolle retkellä en napannut mukaan, puolitoistavuotias kannettava riittää. Olen jo tovin haaveillut pienemmästä kamerasta, mutta sen verran arvokas hankinta se on, että jäänee tekemättä niin kauan kuin vanha toimii.



Kotikujan Halloween -juhlat

Meidän kotikujalla on vuosittain järjestetty yhteiset Halloween -juhlat, järjestäjätahoa vaihdellen. Viime vuonna juhlat järjestettiin meidän kotona, tänä vuonna edessä on meidän perheen kolmannet juhlat. Tarjottavat hoidetaan paikalle nyyttäreinä ja hiljalleen olenkin alkanut miettimään millä tavalla sitä itse kantaisi kortensa kekoon. Hieman jo fiilistelin Halloweenia kun testailin rautakehikkoa osana koristelua.
DSC_5861
DSC_3669


Takkatuli ja kynttilät

Mikäpä sen mukavampaa kuin istua sohvannurkassa kynttilöiden ja takkatulen äärellä. Viime talvena meillä ei ollut tarvetta lämmittää taloa takan avulla, sitä poltettiin lähinnä tunnelman takia. Toki kylmän päivän jälkeen takan lämpö tuntuu ihan parhaalta. Kynttilän valossa voi nauttia kupin kuumaa kaakaota, chai lattea tai glögiä. Syksyn iltoihin sopii myös silloin tällöin rauhassa nautittu lasillinen punaviiniä.
DSC_5678


Nautinnollista syksyä ihan jokaiselle! Mitä teidän syksyn ykkösjutut ovat?

19.10.2017

Luonnonmateriaalit kodintekstiileissä

DSC_5834
DSC_5833
DSC_5824
Yhteistyössä Vera-Vera

Omakotiasumisen myötä kodintekstiilit ovat herättäneet mielenkiintoni aivan eri tavalla kuin aiemmin. Ei meillä aiemmin ole mietitty sohvatyynyjä, torkkupeittoja, päiväpeitteitä sun muita samalla tavalla kuin nykyään. Tuntuu, että niitä voisi olla aina vain enemmän. Ja rehellisesti ei meillä niitä kovinkaan paljoa ole.

Ensimmäiset pellavalakanat muuttivat mukanamme tähän taloon ja niitä haluaisin kovasti lisää. Ehkäpä ostan itselleni pikkujoululahjaksi tai vastaavaksi uudet lakanat. Sohvatyynyihin haaveilen syksyisimmistä väreistä, en tosin tiedä mistä väreistä, mutta hiljalleen hennon vaaleanpunaiset tuntuvat liian kesäisiltä. Ja jouluisille on vielä liian aikaista, vaikka jouluihminen olenkin. Viilenevien ilmojen myötä haaveilen myös lämpöä viestivästä torkkupeitosta, jättineuletta tai muuten joku hieman jämäkämpi.

Pyyhkeet ovat myöskin uusimisen tarpeessa, muutama hyväkuntoinen meiltä löytyy, mutta suurin osa pitäisi päästää eläkepäiville vaikka miehelle raksahommiin. Lapsiperheessä käsipyyhkeet ovat myös kovassa käytössä, meiltä löytyy kolme vessaa, joissa jokaisessa on tietenkin käsipyyhe. Lisäksi löytyy kodinhoitohuoneesta omansa, se kun toimii meidän arkieteisenä ja pepunpesupaikkana, tulee sielläkin käsiä pestyä ahkerasti. Ja sitten tietenkin vielä keittiöpyyhkeet.

Käsipyyhevarastomme sai Vera-Veralta lisäystä kahden Veräjä -käsipyyhkeen ja yhden Pelto -keittiöpyyhkeen muodossa. Vera-Veran tuotteet miellyttävät omaa silmää, luonnollisia materiaaleja ja korkkia, eipä siihen muuta tarvita. Veräjä on 100% pellavavohvelia ja tuntuu ihanan pehmoiselta! Pelto taasen on hampun ja viskoosin sekoitetta. Onkin mielenkiintoista nähdä miten tuo hamppu muuttuu pesujen myötä, sillä minulla ei ole siitä aiempaa kokemusta. Vera-Veran sivuilta luin sen olevan samantapaista pellavan kanssa ja pehmentyvän pesujen myötä. Pyyhkeiden mukana saapui vielä kolme Oma -pyyheripustinta helpottamaan pyyhkeiden ripustamisessa.

Psst. Vera-Verasta saat toimitukset ilman postikuluja tästä päivästä sunnuntaihin eli 19.-22.10.

16.10.2017

Sisustuksen viimeisimmät hankinnat

DSC_5868
DSC_5870
DSC_5866
Sisustuksen saralla ei olekaan vähään aikaan tapahtunut juuri mitään, kevät ja kesä keskityttiin pihahommiin. Nyt syksyn myötä hyggeily, kotoilu ja kodinsisustaminen tulevat taas ajankohtaisemmiksi. Haaveilen keinutuolista (en tosin tiedä sopiiko se suunniteltuun tilaan), tiipiistä lapsille, ylimääräisen makuuhuoneen (eli varastohuoneen) siistimmästä ilmeestä, viherkasveista, torkkupeitoista ja ties mistä.

Nämä kaksi kaunista lyhtyä ostettiin alunperin terassille, mikä on mielestäni kaivannut lyhtyjä sun muuta. Olinkin aikeissa ostaa tarjouksesta mustat lyhdyt, mutta tuon tarjouksen voimaantulemista näin nämä kauniit lyhdyt. Hetken asiaa mietittyäni päätin kotiuttaa nämä terassillemme.

Tuo ruusukultainen väri yhdistettynä valkoiseen tuntui juuri oikealta. Jotenkin ruusukulta on alkanut kiehtomaan, ja esimerkiksi jouluunkin olen miettinyt ruusukultaista vivahdetta. Mutta sitä ehtii vielä miettiä.

Tarkoituksena oli laittaa lyhtyjen sisälle kynttilät ja siirtää ulos. Joskus käy niin, että laskee jotain "hetkeksi" odottamaan ja siitä löytyykin parempi paikka kuin alkuperäinen. Näille lyhdyille taisi käydä niin. Tuossa taitaa olla niiden paikka. Nyt vain pitäisi miettiä mitä niihn laittaa. Syksyisiä kasveja (Callunaa esimerkiksi), koristekurpitsoja, kynttilöitä vai kenties jotain muuta.

Epäilen myös lyhtyjen kestävyyttä näissä sääoloissa, terassilla ne olisivat täysin sään armoilla. Ei suojaa kosteudelta, tuulelta tai miltään muultakaan. Joten ehkäpä nyt yritän hieman säästää näitä lyhtyjä ja pidän ne sisätiloissa.

*Letterboard saatu Tuutilullasta

9.10.2017

Miltä näyttävät itsetehdyt betonitasot puolentoista vuoden jälkeen?

DSC_5842
DSC_5845
DSC_5844
DSC_5843
DSC_5841
DSC_5840
DSC_5839
DSC_5838
Yksi keittiösuunnittelun hankalimmista kohdista oli keittiön tasojen valinta. Laminaatti oli poissuljettu, samaten puu. Kivitasoista mietittiin täysin valkoista, mutta oikeastaan yksi keittiömyyjä sai meidät luopumaan ajatuksesta omien kokemuksiensa myötä. Asuntomessuilla näkyi betonitasoja ja hiljalleen ajatus juurtui päähän. Tekijää oli vaikea löytää, joten valmismuottien avulla valoimme tasot itse. Ensimmäisen osan tasojen valmistamisesta voit lukea tästä ja toisen osan tästä. Keittiön esittelystä löydät kuvia valmiista tasoita tästä.

Nyt tasot ovat olleet käytössä puolitoista vuotta ja ajattelin hieman kirjoitella kokemuksiamme. Itse betonitasoja tutkiessani en juurikaan löytänyt tekstejä edes hieman pidemmän käytön jälkeen. Eihän tämä puolitoista vuottakaan pitkä aika ole, mutta jotain sentään.

Edelleen olen sitä mieltä, että parempaa materiaalia emme olisi löytäneet. Olen myös tyytyväinen, etteivät tasot ole valkoiset, tuo rouhea harmaa tuo juuri oikeaa ilmettä keittiöön. Uskoisin päätyväni samaan ratkaisuun. Se mikä on hieman ollut pettymys, on ollut tasojen pinnoite. Pinnoitetta olemme joutuneet paikkaamaan jo useampaan kertaan, vaikka kolhu ei aina olekaan ollut pinnotteen rikkoutumisen syynä. Tarkkaan kun katsoo, ovat nuo paikkauskohdat havaittavissa. Pinnoitteen heikkous havaittiin jo työstövaiheessa, joten tasoja on ehkä käsitelty hellävaraisemmin kuin ilman sitä tietoa. En tiedä, mutta kyllä sitä itse hyvin varovasti pyrkii tavaroita tasoille laskemaan. Toisaalta mikä tahansa kivitaso saisi luultavasti tämän reaktion aikaiseksi. Aiemmissa asunnoissa meillä ei ole kivitasoa ollut, joten vertailukohtaa siihen ei ole.

Tasoissa on myös havaittavissa pieniä naarmuja, joita astiat ovat saaneet aikaiseksi. Nuo eivät kuitenkaan millään tavalla hyppää silmään tai häiritse käytössä. Haluan kuitenkin kertoa kaikki havaintoni muille betonitasoja harkitseville. Toistaiseksi yhtään astiaa ei ole rikkotunut tasoon kolahtaessaan, muilla tavoilla kyllä ollaan saatu jokunen lasi ja lautanen rikotettua. Mutta armoa betoni ei anna. Se on kovaa ja massiivista materiaalia. Joten mikäli joskus tulee tarvetta vaihtaa tasoja, täytyy samalla vaihtaa kaapistot. Ne eivät ehjänä säily kun betonia niistä moukaroidaan pois.

Tiivistetysti voisin sanoa, että tykkään meidän tasoista todella paljon, mutta pinnoitteen toivoisin olevan kestävämpää.

8.10.2017

Makean ja kirpeän herkullinen yhdistelmä, karpalopiirakka

DSC_5821
DSC_5819
Tämä resepti on ollut jokusen vuoden luottoreseptini raparperin kanssa ja olen ajatellut reseptin sopivan myös puolukalle tai karpalolle. Mökiltä on tullut poimittua karpaloita, joten pyöräytin piirakan niillä.

Resepti on tuttu, mikäli olet raparperipiirakkaa tällä ohjeella kokeillut.

100 g voita 
1 dl sokeria 
1 muna
3 dl vehnäjauhoja 
1 tl leivinjauhetta 
1 dl maitoa
n. 3 dl karpaloita (omani olivat pakastettuja) 
1 prk kondensoitua maitoa 

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää muna. Yhdistä kuivat aineet. Lisää kuivat aineet taikinaan hyvin sekoittaen vuorotellen maidon kanssa. 

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan, nostele taikinaa myös vuuan reunoille. Ripottele päälle raparperit ja kaada kondensoitu maitoa. Paista 200 asteessa noin 45 min.

Koristeluksi ripottelin pikaisesti hieman tomusokeria sekä muutaman karpalon. Mutta myös suklaa (tumma tai ehkäpä valkoinenkin) sulatettuna saattaisi toimia koristelussa. 

18.9.2017

DIY kalenterille uusi ilme

DSC_5782
DSC_5783
DSC_5784
Vihdoin sain aikaiseksi ja tuunasin työkalenterini. Meiltä löytyy jonkin verran ylijäämätapettia avatuissa rullissa. Töiden alkaessa sain idean työkalenterin päällystämisestä tytön huoneen tapetilla ja nyt sain vihdoin visioni toteutetuksi.

Työkalenteri on ollut erittäin tärkeässä osassa työtäni. Siihen olen tehnyt suunnitelmia päivien kulusta, merkannut kaikki tapahtumat ja kirjoitellut tärkeitä asioita kokouksista. Tänä syksynä meno on ollut täysin erilainen! Hyvä jos olen kalenteriani ehtinyt edes avaamaan! Nykyisessä työpaikassa on myös käytössä sähköinen kalenteri, joten tarvittavat päivämäärät löytyvät myös sieltä. Päivien suunnittelu tapahtuu yhdessä työparin kanssa ja nyt siihenkin on löytynyt eräänlainen rytmi, eikä kaikkea ole välttämätöntä kirjoittaa ylös. Asiaa myös helpottaa se, että ensimmäisellä luokalla sisällöt ja tavoitteet ovat melko erilaisia kuin esimerkiksi ylemmillä luokilla (ennen äitiyslomaani olin 5.-6. luokalla), eikä samanlainen aikatauluttaminen ole tarpeen. Nyt kun homma on alkanut rullaamaan tietynlaisella rytmillä, oppilaat ovat tulleet tutummiksi, voi ehkäpä jossain vaiheessa tulla aikaa kalenterin avaamisellekin. Ja ainakin toistaiseksi uskon pysyväni perinteisessä kalenterissa, en osaa kuvitella toimivani vain sähköisesti.

Kalenterin tuunauksessa liimasin ensin tapetin kalenteriin kiinni, jonka jälkeen laitoin vielä kontaktimuovin, jotta pinta olisi kestävämpi kuin pelkkä tapetti. Saa nähdä kuinka pysyy kiinni, mutta ianakin on hetken se on mielestäni kauniimpi kuin sinisillä kansilla.

15.9.2017

Syksy ja kynttilät

DSC_5769
DSC_5770
DSC_5780
I would rather be in the dark with you than pay my electricity bill.

Lause joka löytyy mieheni t-paidasta,ja josta sain idean tähän postaukseen. Välillä sitä inspiroituu pienistä asioista keskellä arkea. Tänään tuijottelin tuota tekstiä ruokapöydässä ja inspiroiduin.

Kynttilät ovat ihania ja vaikka niitä tulee polteltua kesälläkin, niin onhan lisääntyhän se syksyn ja talven myötä. Kynttilöillä on ihmeellinen vaikutus. Kuten teekin, ne luovat seesteisyyttä, ainakin minulle. Tänään tosin nautin kynttilöiden kaverina chai lattea.

Haavelistallani (se on aika pitkä) on myös paljon erilaisia lyhtyjä sekä sisä- että ulkokäyttöön. Lyhtyryhmästä tv-tason vieressä sekä lyhdyistä pitkin terassia.

Välillä kynttilät saavat jo olla rauhassa pöydällä, mutta välillä ne täytyy siitä nostaa pois kun lapset innostuvat leikkimään kynttilöillä. Palamaan ne laitetaan vasta lasten nukkuessa.

Nyt nautin vielä hetken kynttilöistä ennen nukkumaanmenoa.

*muki saati Martinexilta 
*letter board saatu Tuutilullasta

5.9.2017

Rakastu arkeen -teehetki

DSC_5745
DSC_5743
DSC_5742 Yhteistyössä Martinex

Tee. Minun paheeni. Rakastan teetä ja juon sitä päivittäin, ehkäpä jopa voidaan puhua litroittan. Ehkäpä hieman liiankin kanssa. Aiemmin olin vannoutunut mustan teen ystävä, mutta sitten löysin valkoisen teen ja tämän vuoden alusta vihreän teen juonti on lisääntynyt huimasti. Useimmiten lorautan teeheni tilkan maitoa, herkutellessani myös hunajaa. Hunajaa en kuitenkaan joka mukilliseen laita, sitä tulisi nimittäin melkoinen määrä yhtenä päivänä minun teenjuontitahdillani. Maitokaan ei ihan jokaisen teen kaveriksi sovi.

Tee on minulle sellainen seesteisyyden symboli, vaikka lähes aina se tulee nautittua kiireen keskellä, kaukana nautinnosta ja seesteisyydestä. Teehetkestä haaveilu kuuluu myös lähes jokaiseen päivään. Odottaen sitä hetkeä kun saa rauhassa istua ja nauttia kiireettömästä teehetkestä. Harvoin kuitenkin saavuttaen sitä rauhallisuutta mikä mielikuvissa on.

Martinexilla on valloitava Rakastu arkeen -sarja, josta sain muutamia tuotteita yhteistyön merkeissä. Martinexin tuotteet suunnitellaan ihan Turun kupeessa Raisiossa, jossa itsekin olen nuoruudessani asunut. Sarjasta löytyy vaikka mitä ihanaa ja meiltäkin löytyi entuudestaan jo yksi purkki ksylitolipastilleja varten.

Koska olen teen suurkuluttaja, sai paketista paljastuneet mukit erittäin lämpimän vastaanoton, kirjaimellisesti. Tee juodaan suurista mukeista ja tuohon mukiin mahtuu aimo annos teetä. Alusta on virallisesti juustotarjotin, mutta  meillä se on toiminut tarjoilualustana. Omat iltapalaleivät saa sillä kätevästi sohvalle telkkarin ääreen, pienet teeherkut kulkevat siinä näppärästi ja hernekeittopäivän ruisleivät olivat alustalla tarjolla. Ihanaan kaatimeen voi vaikka lorauttaa sen maidon teen kaveriksi. Tai vaikkapa jonkun herkullisen jälkiruokakastikkeen! Sainpa juuri kivan idean!

Taidanpa vielä keittää itselleni kupposen teetä ja nauttia hiljaisesta kodista (ennenkuin pakkaan päiväkotitavarat, kerään päivän pyykit pyykkikoriin, maksan laskuja ja kaikkea muuta pikkupuuhaa).

3.9.2017

Kesän terassiprojektin lopputulos

DSC_5750
DSC_5749
DSC_5752
DSC_5753
DSC_5754
DSC_5755
DSC_5756
DSC_5757
Syyskuuta elellään ja vihdoin voin kirjoittaa teille meidän lähes valmiista terassista. Sitähän tässä on koko kesä odoteltu.

Ehkä muistattekin, että terassin rakentaminen oli yksi meidän tämän kesän projekteista. Tuntuu tavallaan todella kaukaiselta se aika, kun ovesta astuttiin maahan. Mutta niin se vain on, terassi on nakutettu paikoilleen tänä kesänä. Melko nopeasti komposiitit asennettiin paikoilleen, mutta kaiteet tuntuvat edelleen ikuisuusprojektilta. Maalattavaa rimoituista oli ties kuinka paljon (ehkäpä puolisen kilometriä) ja jokainen puu maalattiin kahteen kertaan. Puita maalailtiin ja asennettiin välillä lasten nukkuessa päiväunia ja välillä lasten leikkiessä vieressä. Useasti ajattelin maalaavani kun lapset ulkoilevat, mutta lapset olivatkin asiasta toista mieltä.

Terassikalusteet olikin tarkoitus hankkia vasta syksymmällä alennusmyyntien alettua. Tämä ei mennyt aivan kuten Strömsössä, ja vaikka alennusta saatiinkin niin eipä taidettu kumpikaan ajatella käyttämämme ihan näin paljoa kalusteisiin. Mutta toivomme niiltä pitkäikäisyyttä ja valinnoilla olemme pyrkineet huoltovapaaseen ja kestävään ratkaisuun.

Eilen piipahdettiin lasten kanssa Ikeaan ostamaan kauhoja rikkimenneiden tilalle ja matkaan tarttui myös muutamia terassille sopivia sisustuselementtejä, lyhty pöydälle ja muutama viltti viilenevien syysiltojen iloksi. Vielä haaveilen riipputuolista tuohon ruokapöydän taakse, ehkäpä joskus sellaisen saan.

Ruokapöydäksi valikoitui kuuden hengen pöytä, mutta tuoleja ostimme heti kahdeksan. Useimmiten meillä ruokailevat miehen sisarukset kokoonpanoineen, eikä siihen enempää tarvitakaan kun pöytä on jo täynnä. Mutta toisaalta isompi pöytä olisi tuntunut hieman liioitetulta, ei sitä käyttöä kuitenkaan ihan niin usein ole. Ehdoton kriteeri tuoleille oli pinottavuus, jolloin ne saa talvikorjoon pienempään tilaan. Todennäköisesti nappaamme tuolit talliin tai jonnekin talveksi. Kalusteiden lisäksi ostimme peitteet, joilla kalusteet ovat peitettyinä. Tällä toivomme saavamme vielä hieman käyttöikää lisää. Meillä kun terassi on säiden armoilla, kattoakaan ei oikeastaan ole.

Vielä muutama maalisipaisu täytyy kaiteille näyttää, tarkkasilmäisimmät ehkä huomaavatkin yhden paljaan kohdan. Mutta sehän on vain pientä viimeistelyä.